Kokoomuksen kansanedustaja Maaret Castrén on tyytyväinen hallituksen päätökseen selvittää, voisivatko neuvolat arvioida 3–4-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten lasten kielen kehitystä. Hänen mukaansa on tärkeää huomioida jokaisen lapsen tilanne erikseen ja varmistaa, että lapsi ja perhe saavat tarvittaessa oikeaa apua.
”Mitä aikaisemmin lapsi oppii suomea tai ruotsia, sitä helpompaa hänellä on koulussa ja myöhemmin opinnoissa. Siksi kielitaidon tukeminen on todella tärkeää”, Castrén sanoo.
Hallitus päätti budjettiriihessä selvittää olisiko neuvoloilla mahdollisuuksia arvioida 3- tai 4-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten lasten suomen/ruotsin kielen kehitystä osana tavallisia neuvolakäyntejä. Jos neuvolan tarkastuksessa huomataan, että lapsi tarvitsee tukea, hänet voitaisiin myös ohjata esimerkiksi varhaiskasvatukseen tai muihin tarvittaviin palveluihin.
Castrén painottaa, että kielen oppimisen tukeminen kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain. Siksi tavoitteena on jo varhaisessa vaiheessa vahvistaa toisen kotimaisen kielen oppimisen edellytyksiä.
”Neuvolassa seurataan muutenkin lapsen kasvua ja kehitystä sekä perheen hyvinvointia, joten siellä on luontevaa kartoittaa mahdollinen tuen tai palveluiden tarve myös kielen oppimisen kantilta”, Castrén sanoo.
”Kaikki maahanmuuttajaperheiden lapset eivät ole mukana varhaiskasvatuksessa, jossa kielitaidon kehitystä voidaan seurata päivittäin. Neuvola onkin viimekädessä se taho, joka tarvittaessa ohjaa lapsia ja perheitä tarvitsemiensa palveluiden, kuten varhaiskasvatuksen tai tarvittavan tuen piiriin” Castrén toteaa.
Castrénin mukaan kotona lapsia hoitavien maahanmuuttajataustaisten vanhempien ja heidän lastensa tukeminen neuvolassa on oleellista. ”Neuvola tavoittaa jokaisen lapsen ja perheen. Siksi sillä on iso rooli siinä, että kaikki lapset saavat mahdollisuuden oppia suomea tai ruotsia jo varhaisessa vaiheessa”, Castrén toteaa.
Maaret Castrén 