Ryhmäpuheenvuoro valtuuston kokouksessa 21.1.2026

Pidin valtuustoryhmän puheenvuoron valtuuston kokouksessa 21.1.2026 sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategiasta 2026–2029:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Kun käsittelemme sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelustrategiaa, on tärkeää tarkastella sitä ennen kaikkea talouden ja järjestämisvastuun näkökulmasta. Helsinki vastaa näistä palveluista poikkeuksellisessa asemassa, itsenäisesti mutta hyvinvointialueisiin rinnastettavana toimijana. Tämä asema antaa kaupungille mahdollisuuden tehdä omiin tarpeisiin sopivia ratkaisuja, mutta samalla se asettaa korkeat vaatimukset talouden ohjaukselle, johtamiselle ja kokonaisuuden hallinnalle.

Palvelustrategia lähtee realistisesta ja rehellisestä tilannekuvasta. Palvelutarve kasvaa väestönkasvun, ikääntymisen ja monimutkaistuvien asiakastarpeiden myötä. Samalla Helsingin väestön monimuotoisuus ja alueelliset erot lisäävät tarvetta
kohdentaa palveluja entistä tarkemmin. Näihin haasteisiin vastataan tilanteessa, jossa valtionrahoituksen kasvu on epävarmaa eikä vastaa palvelutarpeen kehitystä. Lisäksi lainsäädäntö tuo uusia velvoitteita ja odotuksia ilman, että rahoitus kasvaa samassa suhteessa. Tämä kokonaisuus edellyttää talouspolitiikalta realismia ja päätöksenteolta priorisointikykyä.

Ärade fullmäktige,

Ur samlingspartiets perspektiv är strategins centrala ekonomiska budskap tydligt. Tjänsterna måste organiseras så att varje euro producerar så mycket välbefinnande som möjligt för helsingforsborna. Det betyder inte att spara till varje pris. Det innebär att hitta effektiva lösningar.

Det kräver en stark roll som organisatör av tjänster och mod att kritiskt granska verksamhetsmetoder, strukturer och kostnader. Vi måste våga fråga oss vilka åtgärder som verkligen förbättrar tjänsternas kvalitet och tillgänglighet, och vilka som upprätthåller strukturer utan tillräcklig nytta.

Tämä näkyy myös strategian konkreettisissa tavoitteissa. Kiireettömään hoitoon pääsyn määräajan asettaminen 14 vuorokauteen on merkittävä linjaus, joka parantaa palvelujen vaikuttavuutta mutta edellyttää samalla toiminnan tehostamista ja resurssien oikeaa kohdentamista. Omalääkärimallin edistäminen tukee hoidon jatkuvuutta ja vähentää päällekkäistä työtä, mikä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti perusteltua.

On erityisen tärkeää, että strategia painottaa kustannusvaikuttavuutta eikä pelkkää kustannusten hallintaa. Varhaiset ja ennaltaehkäisevät palvelut eivät ole vain inhimillisesti järkeviä, vaan myös taloudellisesti välttämättömiä. Kun panostamme oikea-aikaiseen tukeen, ehkäisemme ongelmien kasautumista ja vähennämme raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta myöhemmin. Tämä koskee mielenterveyspalveluja ja päihdepalveluja, joissa Helsingin huumetilanne edellyttää määrätietoisia ja vaikuttavia toimia, sekä ikääntyneiden palveluja, joissa kustannusten kasvu on ollut nopeaa.

Arvoisa puheenjohtaja,

Strategiassa korostuu myös monituottajuuden määrätietoinen ja hallittu hyödyntäminen. Kokoomus pitää tätä keskeisenä edellytyksenä kestävälle ja toimivalle palvelujärjestelmälle. Julkinen sektori ei yksin pysty vastaamaan kasvaviin ja monimuotoisiin palvelutarpeisiin, eikä sen tarvitsekaan. Yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt ovat Helsingissä keskeisiä kumppaneita, joilla on merkittävä rooli palvelujen saatavuuden, joustavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa.

Det är viktigt att staden agerar som en stark och kompetent organisatör som bygger upp servicepaket i samarbete med olika aktörer. Partnerskapet måste vara långsiktigt, förutsägbart och baserat på ömsesidigt förtroende. När den offentliga,
privata och tredje sektorn samarbetar genuint kan parternas styrkor utnyttjas och tjänster utvecklas på ett kundorienterat och kostnadseffektivt sätt.

Monituottajuus ei ole itseisarvo, vaan väline parempaan vaikuttavuuteen ja taloudelliseen kestävyyteen. Oikein toteutettuna se lisää valinnanmahdollisuuksia, lyhentää odotusaikoja ja tukee innovatiivisten toimintamallien käyttöönottoa samalla, kun kaupunki turvaa lakisääteisen omatuotannon ja huolehtii palvelujen laadusta ja yhdenvertaisuudesta.

Talouden näkökulmasta tämä tarkoittaa parempaa markkinatiedon hyödyntämistä, tuotantotapojen systemaattista vertailua ja päätöksentekoa tiedon, ei oletusten pohjalta. Strategian linjaus tuotantotapa-analyyseista ja vaikuttavuuden mittaamisesta on tässä suhteessa oikea, mutta sen onnistuminen riippuu siitä, kuinka johdonmukaisesti näitä periaatteita noudatetaan arjen päätöksenteossa.

Talouden ohjaus ei saa jäädä vain talousarviotasolle, vaan sen on oltava osa jatkuvaa johtamista. Tässä myös tiivis ja toimiva yhteistyö HUSin kanssa on keskeistä, jotta perustason ja erikoissairaanhoidon kokonaisuus pysyy hallittuna ja kustannukset kehittyvät tasapainoisesti.

Henkilöstö on talouden näkökulmasta sekä suurin voimavara että merkittävin kustannuserä. Siksi henkilöstöpolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja ennakoivaa. Työhyvinvointiin, johtamiseen ja osaamisen kehittämiseen panostaminen ei ole lisäkulu, vaan investointi, joka maksaa itsensä takaisin pienempinä sairauspoissaoloina, parempana työssä pysymisenä ja sujuvampana palvelutuotantona. Hyvinvoiva henkilöstö on myös edellytys sille, että muut
strategiset tavoitteet voivat toteutua.

Hyvät valtuutetut,

On myös tärkeää todeta, että talouden tasapaino ei ole ristiriidassa laadukkaiden palvelujen kanssa. Päinvastoin. Ilman taloudellista kestävyyttä ei ole mahdollista turvata palveluja pitkällä aikavälillä eikä varautua yllättäviin kriiseihin tai kustannuspaineisiin.

Strategian linjaus siitä, että toimintaa sopeutetaan rahoituksen
reunaehtoihin vaikuttavuutta parantaen, on Kokoomuksen mielestä vastuullinen ja välttämätön. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös sitoutuminen asunnottomuuden poistamiseen vuoteen 2030 mennessä. Asunnottomuuden vähentäminen on paitsi sosiaalisesti oikein, myös taloudellisesti järkevää, sillä pysyvät ja oikea-aikaiset ratkaisut vähentävät merkittävästi raskaiden ja kalliiden palvelujen tarvetta.

Lopuksi haluan korostaa seurantaa ja arviointia. Strategian onnistuminen mitataan vasta arjessa. Mittareiden, arviointien ja läpinäkyvän raportoinnin on oltava aidosti osa johtamista ja päätöksentekoa, ei vain muodollinen velvoite. Vain näin voimme varmistaa, että suunta on oikea ja että tarvittavat korjausliikkeet tehdään ajoissa.

Ärade ordförande,

Vi anser att servicestrategin skapar en ekonomiskt hållbar och realistisk ram för att organisera social-, hälso- och räddningstjänster under de kommande åren. Med rätta val, ansvarsfull ekonomisk förvaltning och målmedvetet genomförande kommer Helsingfors att kunna försäkra tjänsterna även i tider av minskande resurser.

Näemme, että palvelustrategia luo taloudellisesti kestävän ja realistisen kehyksen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen järjestämiselle tulevina vuosina. Oikeilla valinnoilla, vastuullisella taloudenpidolla ja määrätietoisella toimeenpanolla Helsinki pystyy turvaamaan palvelut myös niukkenevien resurssien aikana.

Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelustrategian hyväksymistä vuosille 2026–2029.

Julkaissut Maaret Castrén

Olen Maaret Castrén. Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, professori, lääkäri ja sairaanhoitaja Helsingistä.

Jätä kommentti