Esitin Pohjoismaiden neuvoston konservatiivinen ryhmä -puolueryhmässämme aloitteen yli 65-vuotiaiden rokoterekisteristä, joka keräsi sekä laajaa kiitosta. Aloite etenee Pohjoismaiden neuvostolle. Aloitteeni on luettavissa alta, också på svenska nedan.
Jäsenehdotus: Pohjoismaille yhteinen yli 65-vuotiaiden rokotetietorekisteri
Ehdotus ETTÄ-lauseeksi suunnattu joko Pohjoismaiden ministerineuvostolle, tai Pohjoismaiden hallituksille.
Konservatiivinen puolueryhmä ehdottaa että Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostoa
että Pohjoismaiden ministerineuvosto käynnistää selvityksen yhteisen rokotustietojärjestelmän, harmonisoitujen yli 65-vuotiaiden rokotussuositusten ja kustannusten jakomallien toteuttamisesta. Selvityksen pohjalta laaditaan konkreettinen ehdotus Pohjoismaiden ministerineuvoston jäsenmaille.
Taustaa
Pohjoismaiden vahva terveydenhuollon yhteistyö tarjoaa erinomaiset edellytykset kehittää yhteisiä ratkaisuja rokotusten hallintaan ja saatavuuteen. Vuonna 2025 Pohjoismaiden (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) väestöstä 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia oli liki 6 miljoonaa (21 %). Ikääntyneiden rokotustarve on suuri ja rokotuksista saatavat hyödyt merkittäviä sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
Ikääntyminen aiheuttaa alttiuden infektioille immuunijärjestelmän heikkenemisen, kroonisen matala-asteisen tulehduksen ja perussairauksien vuoksi (liki 80 % yli 65-vuotiaista sairastaa kahta tai useampaa kroonista sairautta). Influenssan, Covid-19, RS-viruksen ja pneumokokin aiheuttama tautitaakka yli 65-vuotiailla on vakava: seurauksena voi olla vuodeosasto- tai tehohoito, sydän- tai aivoinfarkti tai sydämen vajaatoiminnan paheneminen sekä pahimmillaan kuolema. Vaikka tauti olisi sairastettu, riskit jatkuvat infektion jälkeen. Monen toipuminen jää vajaaksi, mikä voi johtaa pysyvään koti- tai laitoshoidon tarpeeseen – tilanteisiin, jotka rokotuksilla olisi voitu ehkäistä.
Rokotukset vähentävät myös antibioottien käyttöä ja hidastavat mikrobilääkeresistenssin leviämistä, joka on WHO:n mukaan yksi vakavimmista globaaleista terveysuhista. Myös EU on nostanut resistenssin torjunnan keskeiseksi prioriteetiksi. Lisäksi havainnoivissa tutkimuksissa on todettu viitteitä rokotusten yhteydestä muistisairauksien riskin pienenemiseen.
Yhteinen rokotetietorekisteri ja harmonisoidut yli 65-vuotiaiden yhteispohjoismaiset rokotussuositukset esimerkiksi influenssaa, Covid-19, RS-virusta ja pneumokokkia vastaan helpottaisivat rokotusten toteutusta ja seurantaa kaikissa Pohjoismaissa. Rekisteri mahdollistaisi paremman tiedonvaihdon, yhteisesti sovitut kriteerit kustannusvaikuttavuuslaskelmiin, rokotuskattavuuden seurannan ja nopean reagoinnin kriisitilanteissa.
Malli mahdollistaisi myös rokotteiden yhteishankinnat, jotka tuovat merkittävää taloudellista etua ja varmistavat lääkkeiden saatavuuden, erityisesti valmisteille, joilla ei ole laajaa myyntilupaa. Keskitetty hankinta vähentäisi kustannuksia, parantaisi toimitusvarmuutta ja vahvistaisi kriisivalmiutta.
Itse rokottaminen ja kustannusten hoitaminen tapahtuisi jokaisen rokotetietorekisteriin kuuluvan maan vastuulle. Tällöin esimerkiksi Suomessa täysin maksuttoman mallin rinnalle voitaisiin harkita joustavia kustannusratkaisuja, kuten rokotteiden Kela-korvattavuutta tai Norjan mallia, jossa valtio kattaa suurimman osan yksittäisen rokotteen kustannuksista. Näin varmistetaan rokotusten saavutettavuus useammalle yli 65-vuotiaalle.
Medlemsförslag: Ett gemensamt nordiskt vaccinationsregister för personer över 65 år
Ert/era förslag till ATT-satser riktade ANTINGEN till NMR ELLER till de nordiska regeringarna
Konservativa gruppen föreslår att Nordiska rådet rekommenderar Nordiska ministerrådet
att Nordiska ministerrådet inleder en utredning om genomförandet av ett gemensamt vaccinationsregister, harmoniserade vaccinationsrekommendationer för personer över 65 år och modeller för kostnadsfördelning. Utredningen ska ligga till grund för ett konkret förslag till Nordiska ministerrådets medlemsländer.
Bakgrund
Det nordiska hälso- och sjukvårdssamarbetet skapar utmärkta förutsättningar för att utveckla gemensamma lösningar för hantering och tillgänglighet av vaccinationer. År 2025 fanns det nästan 6 miljoner invånare (21 %) i de nordiska länderna (Finland, Sverige, Norge, Danmark och Island) som var 65 år eller äldre. Behovet av vaccinationer i denna åldersgrupp är stort och nyttan betydande såväl för individen som för samhället.
Åldrandet ökar mottagligheten för infektioner på grund av nedsatt immunförsvar, låggradig kronisk inflammation och bakomliggande sjukdomar (nästan 80 % av personer över 65 år har två eller flera kroniska sjukdomar). Sjukdomsbördan av influensa, covid‑19, RS-virus och pneumokocker är allvarlig i denna grupp: följderna kan vara vård på bäddavdelning eller intensivvårdsavdelning, hjärtinfarkt, stroke eller försämrad hjärtsvikt – och i värsta fall dödsfall. Även efter genomgången infektion kvarstår riskerna. För många blir återhämtningen ofullständig, vilket kan leda till ett varaktigt behov av hemvård eller institutionsvård – situationer som kunde ha förebyggts med vaccinationer.
Vaccinationer minskar dessutom användningen av antibiotika och bromsar spridningen av antimikrobiell resistens, som enligt WHO är ett av de allvarligaste globala hälsohoten. Även EU har lyft fram bekämpningen av resistens som en central prioritet. Observationsstudier har dessutom visat indikationer på att vaccinationer kan minska risken för minnessjukdomar.
Ett gemensamt vaccinationsregister samt harmoniserade nordiska vaccinationsrekommendationer för personer över 65 år – exempelvis mot influensa, covid‑19, RS-virus och pneumokocker – skulle underlätta genomförandet och uppföljningen av vaccinationer i alla nordiska länder. Ett register skulle möjliggöra bättre informationsutbyte, gemensamma kriterier för kostnadseffektivitetsberäkningar, uppföljning av vaccinationstäckning och snabbare reaktion i krissituationer.
Modellen skulle även skapa förutsättningar för gemensamma upphandlingar av vacciner, vilket ger betydande ekonomiska fördelar och tryggar tillgången – särskilt för preparat som saknar bred försäljningstillstånd. Centraliserad upphandling minskar kostnaderna, förbättrar leveranssäkerheten och stärker krisberedskapen.
Själva vaccinationerna och kostnadsansvaret skulle ligga hos varje land som deltar i vaccinationsregistret. I Finland skulle man exempelvis kunna överväga flexiblare kostnadsmodeller som komplement till den helt kostnadsfria modellen, såsom FPA-ersättningar för vacciner eller Norges modell där staten täcker största delen av kostnaden för enskilda vaccinationer. Detta skulle säkerställa att fler personer över 65 år har möjlighet att få sin vaccination.
Maaret Castrén 