Ihminen ensin. Aina. Inhimillisyyden tulee ohjata päätöksentekoa.
On rohkeuden ja rakentamisen aika. Sote-uudistusta on toteutettava rohkein ja eteenpäin suuntaavien tekojen kautta. Potilas on ollut sote-kehitystyön keskiössä, tekemisen tavoite on yhteinen ja oikea.
Potilaan yksilölliset tarpeet on huomioitava aina ensin, on kyse sitten hoitoon ohjaamisesta, sairaanhoidosta, ennaltaehkäisevistä toiminnoista, vanhus- ja muista sosiaalipalveluista.
Kaiken ikäisille mahdollistettava tarpeellinen tuki ja apu ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut.
Sote-palveluihin on päästävä sujuvasti ja nopeasti. Jonoista hoitoon.
Pitkittyneet sairauslomat ja sairauksien paheneminen tulevat kalliiksi koko yhteiskunnalle. Nopeilla ja oikea-aikaisilla hoitotoimilla saavutetaan säästöjä ja ennen kaikkea helpotetaan potilaan sekä hänen läheistensä inhimillistä kärsimystä.
Vanhukset on hoidettava oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Vanhukset tulee, aina kun mahdollista, hoitaa siellä missä he asuvat. Vanhukset eivät kuulu kiireisiin yhteispäivystyksiin kuin henkeä uhkaavissa tilanteissa. Pitkät, yli neljän tunnin odotukset lisäävät vanhuspotilaiden kuolleisuutta jopa kolminkertaisesti. Tulehdustaudit, sekavuus ja monet muut ongelmat lisääntyvät merkittävästi odotuksen pitkittyessä.
Lasten ja nuorten syrjäytymistä tulee estää tukemalla heidän kasvamistaan aktiivisiksi, koulutetuiksi ja hyvinvoiviksi yhteiskunnan jäseniksi.
Jokainen lapsi on yksilö ja hänellä on omat vahvuutensa. On tärkeää tukea erityislapsia ja heidän vanhempiaan, jotta nuoret pärjäävät arjessa, kouluttautuminen ja työnteko onnistuu ja syntyy hyvinvointia. Kun yksilö pärjää, pitkäaikaisen tuen tarve vähenee ja mielenterveyden ongelmat vähenevät.
Tarvitsemme koulutettuja ammattilaisia vähentämään työvoimapulaa sairaanhoidossa, hoivatyössä, päiväkodeissa ja kouluissa.
Tähän tarvitaan myös työperäistä maahanmuuttoa, jota tulee helpottaa ja tehtävien arvostusta konkreettisesti parantaa. Työ ja perhe tulee paremmin yhteensovittaa.
Terveysturvallisuus on osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta
Terveydenhuoltojärjestelmän tulee kestää kriisejä. Tämä edellyttää kattavaa sairaalaverkostoa ja sujuvia päivystyspalveluita. Henkilöstön osaamisen on oltava korkeatasoista. Laadukas neuvolajärjestelmä ja vanhusten huolto, tasokkaat laboratoriopalvelut sekä kattava rokoteohjelma lisäävät turvaa.
Tavoitteitani
Sujuva terveydenhuolto
Tarvitsemme sujuvan arjen ja sitä on hyvä hoito ja hoiva kun sitä tarvitsee. Ja pääsyn hoitoon tulee tapahtua ketterästi, niin että se tieto jota tarvitaan oikean hoitopaikan löytämiseksi on helposti ja nopeasti saavutettavissa.
Nyt on rohkeuden ja rakentamisen aika. Hoitojonot on purettava, sillä kukaan ei parane hoitojonossa. Perusterveydenhuolto on sosiaali- ja terveydenhuoltomme tukipilari. Se tarvitsee nyt resursseja ja kunnollista panostusta saatavuuteen.
Sote-palveluita on muotoiltava ihmisten ehdoilla ja viestittävä oikeasta hoitopaikasta paremmin. Omasta sosiaali- ja terveyskeskuksesta on saatava hoidon lisäksi neuvoa ja ohjausta – myös ennakoivasti. Päivystysten ruuhkat voidaan ratkaista hoitopolun ammattilaisten keskinäisellä yhteistyöllä ja potilaiden kokemuksia kuuntelemalla.
Sairaanhoitoa oikeaan aikaan, kun sitä tarvitaan ja oikeassa paikassa
Perusterveydenhuollon tulee olla kaiken hoidon tukipilari ja se paikka, jossa potilas tunnetaan hyvin. Vanhukset tulee hoitaa mahdollisimman usein siellä missä he asuvat. Sairaalan yhteispäivystys ei läheskään aina ole oikea paikka silloinkaan, kun hoitoa tarvitaan nopeasti. Kaikkien potilaiden hoidon tulee olla paremmin koordinoitua, ammattilaisten toimesta. Potilastietojärjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa mahdollistaen tiedolla johtamisen ja kehittämisen.
Potilas keskiöön ja osalliseksi terveydenhuollon kehittämiseen
Potilaan tulee olla aktiivinen osa omaa hoitotiimiänsä. Ei hoitoa potilaalle vaan potilaan kanssa. Potilaan ääni tulee saada esiin. Olin ensimmäinen, joka kutsui potilaan mukaan toimialansa johtoryhmään. Aloitteestani sairaalaamme perustettiin tutkimusraati, ryhmä kokemusasiantuntijoita auttamaan tutkijoita suuntaamaan tutkimuksensa vielä paremmin potilaille arvokkaaseen suuntaan.
Turvallinen vanhuus silloinkin, kun omat voimavarat eivät riitä
Vanhusten hoivakotien ja kotihoidon työntekijöiden on saatava riittävä, liikkuvan sairaalan tuki sairaanhoidollisiin tehtäviinsä. Hoivakodeissa on voitava käyttää enemmän muitakin lain sallimia ammattilaisia kuin sairaan- ja lähihoitajia. Tällöin useampi vanhus pääsee hoivakotiin nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Liian moni joutuu sinnittelemään yksinäisenä ja turvattomana kotonaan, kun paikkaa ei myönnetä ajoissa.
Hoitoon hakeutuminen selkeäksi
Perusterveydenhuollon toimiessa hyvin ei yhteispäivystykseen tarvitse hakeutua ainakaan sen takia, että oireet pahenevat odottaessa. Monen potilaan kohdalla on myös kyse siitä, että ei oikein löydä sitä sairaanhoidon tahoa, joka ottaisi kopin ongelmasta. Olen itsekin turhautunut etsiessäni tietoa terveydenhuollolliseen ongelmaan. Yksittäisen potilaan kohdalla kokonaishoidon koordinoinnissa on toivomisen varaa.
Hyvinvoiva henkilökunta
Parhaan mahdollisen hoidon tuottaa osaava ja motivoitunut henkilökunta. Terveydenhuolto painii vakavien rekrytointiongelmien kanssa. On löydettävä keinot houkutella uusia työntekijöitä mutta myös sitouttamaan jo töissä olevia julkisen terveydenhuollon töihin.
Sote-alan houkuttelevuus työpaikkana on kokenut kovia kolauksia viime vuosien aikana. Hoitajien ja lääkärien elintärkeän työn arvostusta on kasvatettava, ja kerrottava onnistumisista ja työn merkityksellisyydestä myös julkisuudessa. Suomen ikääntyminen tarkoittaa ruuhkaa sote-palveluissa. Samaan aikaan koulutettujen ammattilaisten määrä vähenee eläköitymisen ja samanaikaisen ikäluokkien pienentymisen vuoksi. Mikään määrä rekrytointeja Suomesta ei ikävä kyllä riitä. Tarvitsemme työperäisen maahanmuuton sujuvoittamista ja Suomen houkuttelevuuden kasvattamista kansainvälisten osaajien keskuudessa.
Hyvä koulutus – oikea-aikainen apu ja tuki jokaisella koulutusasteella
Erityistä huolta kannan neljän lapsen äitinä erilaisten oppijoiden ja näiden vanhempien tukemisesta. Oppiminen ja koulutus luo hyvinvointia. Ihminen haluaa oppia uutta, se on innostavaa. Kaikki eivät kuitenkaan opi samalla tavalla ja tämän takia tarvitsemme erilaisia tapoja opettaa ja kouluttaa. Tukea ja apua on pystyttävä antamaan niille oppilaille, jotka sitä tarvitsevat. Jokaisella opiskelun tasolla esikoulusta yliopistoon. Jokaiselle tulee antaa mahdollisuus näyttää kykynsä ja tuntea oppimisen iloa.
Ihan kivoimpia asioita elämässäni ovat lapseni. Neljä jo nyt aikuista. Kaikilla on todettu vaikea lukihäiriö, joka on vaatinut koko perheeltä aikamoisia ponnisteluita koulussa ja opinnoissa. En oikein ymmärrä minkä takia vieläkin näillä erilaisilla oppijoilla on niin hankala saada apua ja tukea. Tyttäreni Arielle taisteli Haaga-Heliassa saadakseen mukautetut opinnot, kun vieraan kielen oppiminen koulujen perinteiseen tapaan on aivan mahdottomuus. Onneksi kaikkien ymmärtämättömien aikuisten joukossa on ihania ja osaaviakin. Erityisopettajan tapaamisen jälkeen homma lähti etenemään. Kuinkakohan moni jättää opinnot väliin, kun tuota ihanaa ja osaavaa aikuista ei satu omalle polulle?
Sujuva arki, joka takaa työn ja vanhemmuuden terveen tasapainon
Suomessa on paremmat oltavat äitinä ja isänä kuin monessa maassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ettei olisi varaa tehdä asioita vielä paremmin. Kukaan ei varmaan voi kieltää, että työn ja vanhemmuuden tasapainottaminen on välillä todella haastavaa. Sujuva arki ja hyvä tuki oman jaksamisen takaamiseksi on ensiarvoisen tärkeää. Lapsella on paremmat edellytykset voida hyvin, kun perheen aikuiset voivat hyvin.
Maaret Castrén 