HS: Kuka saa hoitoa, jos kaikeen ei ole varaa? Neljä sote-poliitikkoa vastaa

Julkaistu Helsingin Sanomissa 24.7.2026

Elämän loppuvaiheessa kallista hoitoa tarjotaan joissakin tilanteissa liikaa. Ihmisten pitäisi ottaa enemmän vastuuta omista elintavoistaan, jotka vaikuttavat terveyteen. Ja poliitikkojen pitäisi itse ratkaista, mitä hoitoa verovaroilla jatkossa tarjotaan.

Lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä esitti HS:n haastattelussa torstaina nämä kovat väitteet. HS pyysi neljää eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsentä ottamaan kantaa väitteisiin.

Pikkujämsän kolmivuotinen kausi Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (Palko) puheenjohtajana päättyi heinäkuun alussa. Esimerkiksi pääministeri Petteri Orpo (kok) on esittänyt, että terveydenhuollon priorisointia voisi tehdä vahvistamalla juuri Palkoa.

Suomalaisten pitäisi kantaa enemmän vastuuta omasta terveydestään. Huonojen elintapojen pitäisi vaikuttaa nykyistä enemmän siihen, mitä palveluja verovaroilla kustannetaan.

Maaret Castrén (kok):

Jokaisen pitää kantaa enemmän omaa vastuuta. En silti lähtisi rajaamaan palveluiden saamista huonojen elintapojen perusteella. Tärkeämpää olisi, että ihmiset sitoutuisivat enemmän yhteisten resurssien käyttämiseen. Toisin sanoen lääkärikäynneille tullaan paikalle, lääkärin määräämät lääkkeet syödään ohjeistuksen mukaan ja kuntoutukseen sitoudutaan.


Terveydenhuollon resurssit painottuvat liikaa loppuvaiheen hoitoon. Niitä pitäisi ohjata nykyistä enemmän sairauksien ennalta ehkäisemiseen.

Castrén:

Riippuu tilanteesta. Loppuvaiheen kallis hoito voi tarkoittaa iäkkään potilaan saattohoitoa, mutta myös nuorta autokolaripotilasta, joka viettää teho-osastolla muutaman kuukauden. Sen sijaan on hyvä pohtia, mikä yksilöllisessä tilanteessa on sellaista, josta oikeasti hyötyy. Luonnollisesti yritetään tehdä kaikki mahdollinen ja pitää hengissä, mutta järkevyys raskaiden, vähähyötyisten hoitojen kanssa olisi paikallaan potilaan itsensäkin kannalta.


Seuraavan hallituksen täytyy kertoa selkeästi terveydenhuollon palvelulupaus, eli määritellä se, mitä palveluja kansalaisilla on syytä odottaa ja mitä ei.

Castrén:

Kyllä. Pitää päättää, mitä riittävillä terveyspalveluilla tarkoitetaan. Potilaille ei riitä mikään, aina voisi tehdä enemmän. Eivät poliitikot ajattele, että Palko sanoo, mitä maksetaan ja mitä ei. Sen tulee silti tuottaa tietoa, johon poliitikot voivat perustaa arvionsa. Poliitikot, Palko ja muut asiantuntijat voisivat yhteistyössä muodostaa potilaille ymmärrettävän viestin siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.

Julkaissut Maaret Castrén

Olen Maaret Castrén. Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, professori, lääkäri ja sairaanhoitaja Helsingistä.

Jätä kommentti