Suomi tarvitsee yhtenäisen linjan rajaturvallisuuteen

Eduskunta käsittelee jälleen rajaturvallisuuslain jatkoa. Hallitus esittää, että vuonna 2024 säädettyä ja vuonna 2025 jatkettua lakia pidennetään vuoden 2028 loppuun. Samalla SDP joutuu jo kolmannen kerran vastaamaan siihen, tukeeko puolue yhtenäisesti Suomen rajaturvallisuutta.

Valtion tärkein tehtävä on turvata kansalaistensa turvallisuus. Siksi hallitus esittää rajaturvallisuuslain jatkamista. Laki on viimesijainen, tarkasti rajattu keino torjua tilanteita, joissa vieras valtio käyttää välineellistettyä maahantuloa Suomen painostamiseen eikä muita tehokkaita keinoja ole. Se ei poista oikeutta hakea turvapaikkaa muualla Suomessa, ja siinä on huomioitu erityisen haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt sekä kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet.

Oikeusvaltion on kyettävä myös puolustamaan itseään. Vastuullinen hallitus varmistaa tarvittavat toimivaltuudet ennakolta, eikä vasta silloin, kun kriisi on jo käynnissä. Venäjä on osoittanut olevansa valmis käyttämään hybridivaikuttamisen keinoja, kuten välineellistettyä maahantuloa, painostaakseen Suomea ja horjuttaakseen kansallista turvallisuutta.

Syksyllä 2023 itärajalle ohjattiin yli 1 300 henkilöä lyhyessä ajassa, ja määrän arvioitiin voivan kasvaa moninkertaiseksi ilman Suomen toimia. Vaikka tilanne rauhoittui, viranomaisten mukaan uhka on edelleen korkea. Rajaturvallisuuslaissa on kyse vihamielisen valtion hybridioperaation torjumisesta ja siitä, että Suomi päättää itse, ketkä maahan saapuvat.

SDP:n rajaturvallisuuslinja on ollut ristiriitainen jo kahdessa aiemmassa äänestyksessä. Vaikka puoluejohto on tukenut rajaturvallisuuslakia, kuusi SDP:n kansanedustajaa, mukaan lukien varapuheenjohtaja Nasima Razmyar, on äänestänyt sitä vastaan puolueen luvalla. Nyt kysymys kuuluu, toistuuko sama asetelma jälleen vai sitoutuuko koko puolue lain jatkoon.

Rajaturvallisuuskysymys heijastaa laajempaa ongelmaa SDP:ssä. Myös turvallisuus- ja talouspolitiikassa puolueen sisältä on nähty keskenään ristiriitaisia näkemyksiä esimerkiksi ydinenergiasta, Ottawan sopimuksesta ja sote-rahoituksesta. Pääministeripuolueeksi pyrkivältä puolueelta on perusteltua odottaa selkeää ja yhtenäistä linjaa keskeisissä turvallisuus- ja talouskysymyksissä.

Suomen on lähetettävä yhtenäinen viesti. Venäjän harjoittamaan välineellistämiseen on vastattava selkeästi: Suomea ei painosteta maahantulijoita hyväksikäyttämällä. Kokoomus on tukenut rajaturvallisuuslakia johdonmukaisesti. Nyt SDP:n on osoitettava, löytyykö puolueelta yhtä selkeä ja yhtenäinen linja Suomen turvallisuuden turvaamiseksi.

Julkaissut Maaret Castrén

Olen Maaret Castrén. Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, professori, lääkäri ja sairaanhoitaja Helsingistä.

Jätä kommentti